trollaus – Somelukutaito

Johdannoksi – Mitä trollaus on?

Sanan ’trollaus’ alkuperä on hieman epämääräinen. Englanninkielisellä sanalla on kaksi merkitystä. Ensinnäkin trollaus voi viitata kalastukseen, jossa hitaasti vedetään perässä siimoja kalojen toivossa. Tämä on suomeksi paremmin tunnettu nimellä uistelu. Tällä taustalla voidaan siis ajatella, että trollaaja tai ’trolli’ kalastelee huomiota ja reaktioita ’uhriltaan’. Toinen vaihtoehto tulee sanasta ’troll’, eli peikko, jonka suhteen trollauksella tarkoitettaan yleisesti netissä tapahtuvaa häiritsevää käytöstä. Historiallisesti trollausta voidaan katsoa olleen vähintään niin kauan kuin internet on ollut olemassa. Trollausta voidaan toteuttaa lukuisilla tavoilla. Trollauksen tai ’trollin’ tavoitteena on saada aikaan reaktioita. Trollauksella on monia motivaatioita, joista osaa ei voi tietää kuin trollaaja itse. Trollauksen tausta-ajatuksena on kuinkin usein se, että sitä tehdään ’lulzien’, eli hauskanpidon ja ’nettiuskottavuuden’ vuoksi. (Riitamaa, Zeugma).

Teknologisen aikakauden koulu-/työpaikkakiusausta vai uhka yhteiskunnalle?

Trollauksen erilaisia muotoja on laidasta laitaan. Yksinkertaisettuna esimerkkinä: 10 Types of Internet Trolls You’ll Meet Online. Lievimmillään trollausta voidaan toteuttaa leikkisillä kommenteilla, tai pohjimmiltaan hyväntahtoisilla pilaoilla, kuten esimerkiksi rickrollaamalla. Pahimmillaan trollaus voi kuitenkin saada myös erittäin negatiivisia piirteitä ja sitä voidaan käyttää aidosti pahantahtoisen toiminnan välineenä. Äärimmilleen vietynä trollaus ylittää myös rikollisuuden rajoja. BBC Radio Ulsterin podcast antaa tästä esimerkkitapauksen, jossa nainen tulee kiusatuksi miesystävänsä exän toimesta. Kyseisessä tapauksessa häirintä on suurta ja koko elämään vaikuttavaa, jopa turvallisuutta uhkaavaa.

Riitamaa kerkittyy gradussaan nimenomaan niihin trollaamisen piirteisiin, jotka eivät ole niin vakavia. Hänen näkemyksensä mukaan trollaamiselle on oma sosiaalisesti hyväksyttävä paikkansa. Hän myös tuo esille monia trollauksen positiivisia ilmiöitä, kuten sen, että trollauksen kohteeksi joutuminen saattaa lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisössä, ja että kaikenkaikkiaan trollausta voidaan pitää myös keinona toteuttaa sanavapautta.

”Just for the lulz” ja muita motiiveja trollaukselle

Syitä trollaamiselle on yhtä monta kuin itse trolleja, tämä näkyy jo trollauksen muotojen lukuisuudessa. ’Vakavan’ trollauksen taustalla on väistämättä pahantahtoiset motiivit. Halu kostaa tai häiritä ihmistä, joka on joskus ärsyttänyt, saattaa mennä äärimmäisyyksiin. Isolta osin trollauksen syyn sanotaan johtavan juurensa siihen, että internet mahdollistaa nimettömänä toimimisen. Tutkimukseni pohjalta kyseenalaistan kuitenkin tämän näkemyksen. Anonymiteetti saattaa toki antaa joissain tapauksissa oman etunsa trolleille, mutta niin yksintertaisesta asiasta ei ole kyse, kuin ’kukaan ei tiedä kuka olen, joten voin tehdä, mitä haluan’.

’Just for the lulz’ on motiivina hieman hankala, sillä kyseisen lähtökohdan taakse on helppoa piiloutua. Tällaisia tilanteita nousee vastaan kun trolli esittää seksistisiä, rasistisia tai muilla tavoin sosiaalisesti hyvin epäsopivia kommentteja. Trollin on helppo suojautua sen taakse, että on kommentoinut vaan ’for the lulz’. Kuitenkin uhriksi joutunut kohde on todennäköisesti joutunut kärsimään mielipahaa, oli tarkoitusperä ollut kuinka neutraali tahansa. Pilailun kustannuksella voidaan koittaa sanoa asioita, joiden ei pitäisi olla hyväksyttäviä, edes trollauskulttuurissa, joka itsessään sotii sääntöjä ja normeja vastaan.

Trollauksen ympärille on muodostunut myös oma kulttuurinsa. On olemassa jopa tunnettuja trolleja, jotka saavat arvostusta tempuillaan ja toiminnallaan. Tällöin voidaan nähdä, että: ”inside a troll space there can be a common understanding that the inappropriate content and behaviour is acceptable (Riitamaa 20)”.

Joissain tapauksissa voidaan puhua myös ’antitrollauksesta’. Sellaisesta puhuisin tapauksissa, jossa trollaava henkilö pyrkii muuttamaan toisen henkilön näkemyksiä tai pyrkii saamaan ’uhrinsa’ puhumaan itsensä ’pussiin’. Tarkoitusperä tällöin voi olla esimerkiksi opastava. Motiivi saattaa olla tällöinkin tosin ärsymyksessä, mutta tässä tekstissä en pyri kuitenkaan psykoanalysoimaan ketään. Näkisin, että Norjalainen Sofia toimii kuvauksessaan antitrollin tavoin kun hän vastakommentoi islaminuskoisena islaminuskon vastaisia kommentteja vastaan: The Internet Warriors.

Sukupuolittunutta trollaamista – voiko trolli olla myös nainen?

VF01 Olen jo aiemmassa esimerkissäni antanut vastauksen omaan kysymykseeni, eli trollaaja voi todellakin olla nainen siinä missä mieskin. Kuitenkin yhä vallalla pitäytyy ajatus, että trollista puhuttaessa puhutaan yleensä miehistä. Trollauksen tavoista löytyy sellaisia, joita tavataan ensisijaisesti miesten toteuttamina ja naisiin kohdistuvina, esimerkiksi: ”[…]offensive language users, such as breathers, who propose obscenities to female users; verbal exhibitionists, who shout their sexual thoughts out in the open[…]” (Riitamaa 10). Naispuoliset internetinkäyttäjät saavat myös huomattavasti enemmän sellaisia kommentteja, joissa joko toivotaan, että heidät raiskattaisiin tai uhataan sillä, esim. Anita Sarkeesian -tapaus vuodelta 2012 (Time).

Erinomaista keskustelua sukupuolesta ja internetrollauksesta löytyy myös Stuff Mom Never Told You -podcastin jaksosta: Gender and Internet Trolling.

”Älä ruoki trollia!” – tapoja toimia trollausta vastaan

Yhtenevä näkemys eri läh forbidden-151987_1280 teitten välillä tuntuu olevan se, että ensisijainen toimintatapa trollaamisen estämiselle on jättää trolli huomiotta. Näkemyksen mukaan trollin tavoite on huomionhaku, joten jos hän jää ilman haluamaansa huomiota, niin trolli ei välttämättä jaksa vaivautua jatkamaan uhrinsa kiusaamista. Myös toimintatavoissa mainitsemani ’antitrollaus’ voi olla oma tapansa päästä eroon häiritsevistä yksilöistä internetin ’ihmeellisessä’ maailmassa.

Lain ulkopuolelle menevän käytöksen turvaksi uhrin kannattaa ottaa talteen kommentteja joita hänelle on lähetetty, mutta ei kannata lähteä kilpasanailuun trollin kanssa. Se sekä sotii ensimmäistä sääntöä vastaan (kuva), ja samalla johtaa helposti tilanteeseen, missä omia sanoja punnitaan toisen puheita vastaan.

Lopuksi

Mitä syvemmälle tutkin trollausta aiheena, sitä varmemmaksi tulin siitä, että trollauksesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä voisi kirjoittaa vaikka kirjasarjan, onhan siitä jo kirjoja ja graduja kirjoitettukin. Tietoisesti jätin omaan varjoonsa, muun muassa peleissä tapahtuvan trollauksen, erityisesti koska olen varma, että lukijoillani on aiheesta parempaa tietoutta kuin itselläni. Aiheesta mainitsen kuitenkin sen, että varsinkin MMORPG:ssa (Massiivinen monen pelaajan verkkoroolipeli), trollaaminen on hyvin merkittävä osa pelin sisäitä kulttuuria jossa jopa trollaamisen ’uhrina’ toimimisella saattaa saada ’uskottavuutta’ ja hyväksyntää.

Jätän myös käsittelemättä sen enempää internetin tämän hetken ’suurimmaksi trolliksi’ kutsuttua Donald Trumpia. Se miten trollaus määritellään ja mitä ilmiöitä siihen kuuluu on niin laaja ilmiö, ettei sitä voi näin vaatimattomassa blogitekstissä lähteä täysin purkamaan. Somelukutaidon osalta kyseessä on kuitenkin ilmiö, joka tulee väistämättä vastaan lukiessa kommentteja lähes missä tahansa, oli kyseessä sitten YouTuben kommentit, iltalehtien kommentipalstat tai vaikka erilaiset foorumit, pelejä ja Twitteriä unohtamatta.