Perinteisen median, eli sanomalehtien, radion ja TV:n rinnalle on noussut uusia medioita teknologian kehityksen ja varsinkin internetin yleistymisen myötä. Kirjassaan Lukemisen tavat Herkman & Vainikka erottavat sukupolvet toisistaan näiden mediankäyttötottumusten mukaan:
Suomalaiset on [–] mahdollista erottaa mediasukupolviin, joissa jakolinjoina toimivat syntymäajankohta sekä sukupolven lapsuudessa ja nuoruudessa hallinnut media. Tällä tavoin määriteltynä suomalaiset lukijat kuuluvat joko sanomalehti-, televisio- tai nettisukupolveen (ks. taulukko 1.2). (Herkman & Vainikka, 26)
Herkman ja Vainikka kuitenkin tähdentävät, että eri ikäryhmistä löytyy aina yksilöitä, jotka käyttäytyvät sukupolvelleen epätyypillisesti; esimerkiksi vanhempien ikäluokkien netin käyttö on yleistyvä trendi. Tämä saattaa johtua osittain myös siitä, että sosiaalinen media on sulautunut mm. Twitterin myötä myös TV-ohjelmiin. Television livelähetyksiin voi nykyään lähettää reaaliajassa kommentteja, joista sitten parhaimmat pääsevät komeilemaan TV-ruudulle – näin esimerkiksi kotimaisessa Tähdet, tähdet -ohjelmassa:
Ohjelmien lopuksi saatetaan myös mainostaa netistä löytyvää lisämateriaalia tai siellä jatkuvaa lähetystä. Aikoinaan kännyköiden yleistyessä TV-kanavien omat chat-ohjelmat olivat kovassa suosiossa. Näissä chat-juontaja toimi valvojan roolissa, jotta chattailu onnistuisi soveliaasti. Nykyään chattaillaan pikaviestimien kautta, ja maksullisen tekstiviestin lähettäminen televisioon tuntuu kivikautiselta ja lähinnä naurettavalta ajatukselta.
Nykypäivän ’chattaajalla’ on enemmän vaihtoehtoja, ja sosiaalisessa mediassa voi tuoda itseään aivan eri tavoin julki kuin ennen. Koska sosiaalinen media on todellakin sosiaalista mediaa, voi siellä ryhmäytyä, käydä keskusteluja, jakaa mielipiteitä, informaatiota ja omaa osaamistaan. Muusikot valitsevat kanavakseen SoundCloudin, jossa voivat kuunnella muiden tekemää musiikkia ja jakaa omaansa. Parhaassa tapauksessa tämä voi johtaa jopa levytyssopimukseen. Poliitikot sen sijaan suosivat esimerkiksi Twitteriä ja Facebookia, joissa tieto leviää nopeasti ja tehokkaasti – tämä tosin saattaa joissakin tapauksissa toimia heitä itseään vastaan.
Herkmanin ja Vainikan mukaan Web 2.0:lla tarkoitetaan sosiaalista mediaa, jossa ”on kyse teknisistä sovelluksista ja uusista liiketoiminnan malleista”, ja joka perustuu käyttäjien yhdessä luomaan informaatioon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Internet on osa jokapäiväistä elämää monille nuorille aikuisille, eikä sen käyttö rajoitu pelkästään vapaa-aikaan. Sosiaalista mediaa saattaa nykypäivänä tarvita asioiden hoitoon, töihin ja opiskeluun.
Lähteet:
Herkman, Juha, Eliisa Vainikka (2012) Lukemisen tavat: Lukeminen sosiaalisen median aikakaudella. Tampere: Juvenes Print.
Somelukutaito 
Artikkelissa tuotte esille, että myös vanhempien ikäryhmien netin käyttö on alkanut yleistyä. Tähän saattaa pohjimmaisena vaikuttaa, että useat palvelut, jotka on aiemmin saavutettu puhelimitse tai menemällä paikanpäälle, ovat siirtäneet toimintansa nettiin.
Esimerkiksi pankkitoiminta on siirtynyt erittäin vahvasti internetin puolelle ja vaikka pankissa voi edelleen asioida, voi siellä joutua jonottamaan pitkiäkin aikoja. Sama juttu lääkäriaikojen saamisessa. Netin kautta pystyy ajanvarauksia tekemään silloin, kun itse ehtii, ja mahdolliset lääkäriajat voi itse nähdä varausjärjestelmästä. Jotta toiminta siis helpottuisi niin sen vuoksi vanhemmatkin ihmiset voivat siirtyä käyttämään internettiä, jonka kautta he sitten tutustuvat myös sosiaaliseen mediaan.
TykkääTykkää
Tämä kirjoitus miellytti silmää tosi kovasti. Some on niin laaja, että välillä tuntuu, että sen määrittely yhä uudelleen ja uudelleen on aina tosi tärkeää. Lisäksi on tärkeää muistaa tuo mediakehityksen historia; että some ei periaatteena ja ajatuksen tasolla oo sinänsä mikään ”uusi asia”, vaikka vasta nämä nykyiset ja suhteellisen uudet teknologiat mahdollistavat ne alustat, jotka tunnetaan nykyisin sosiaalisena mediana.
TykkääTykkää
Minusta tämä oli yksi kiinnostavimmista osioista työssänne (kaikki muutkin olivat kyllä). Tuo ”mediasukupolvi” on mielenkiintoinen aihe ja itse huomaan olevani juuri väliinputoaja. Minusta tuotte hyvin esille juuri sosiaalisen median eri alustojen liikkuvuuden ja joustavuuden kuvailemalla miten niitä käytetään eri medioissa ja eri konteksteissa. Somen myötä tiedon välittäminen ja ihmisten reagoiminen (ja reaktioiden välittäminen) on kyllä nopeutunut huimasti.
TykkääTykkää