Johdannoksi – Mitä trollaus on? 
Sanan ’trollaus’ alkuperä on hieman epämääräinen. Englanninkielisellä sanalla on kaksi merkitystä. Ensinnäkin trollaus voi viitata kalastukseen, jossa hitaasti vedetään perässä siimoja kalojen toivossa. Tämä on suomeksi paremmin tunnettu nimellä uistelu. Tällä taustalla voidaan siis ajatella, että trollaaja tai ’trolli’ kalastelee huomiota ja reaktioita ’uhriltaan’. Toinen vaihtoehto tulee sanasta ’troll’, eli peikko, jonka suhteen trollauksella tarkoitettaan yleisesti netissä tapahtuvaa häiritsevää käytöstä. Historiallisesti trollausta voidaan katsoa olleen vähintään niin kauan kuin internet on ollut olemassa. Trollausta voidaan toteuttaa lukuisilla tavoilla. Trollauksen tai ’trollin’ tavoitteena on saada aikaan reaktioita. Trollauksella on monia motivaatioita, joista osaa ei voi tietää kuin trollaaja itse. Trollauksen tausta-ajatuksena on kuinkin usein se, että sitä tehdään ’lulzien’, eli hauskanpidon ja ’nettiuskottavuuden’ vuoksi. (Riitamaa, Zeugma).
Teknologisen aikakauden koulu-/työpaikkakiusausta vai uhka yhteiskunnalle?
Trollauksen erilaisia muotoja on laidasta laitaan. Yksinkertaisettuna esimerkkinä: 10 Types of Internet Trolls You’ll Meet Online. Lievimmillään trollausta voidaan toteuttaa leikkisillä kommenteilla, tai pohjimmiltaan hyväntahtoisilla pilaoilla, kuten esimerkiksi rickrollaamalla. Pahimmillaan trollaus voi kuitenkin saada myös erittäin negatiivisia piirteitä ja sitä voidaan käyttää aidosti pahantahtoisen toiminnan välineenä. Äärimmilleen vietynä trollaus ylittää myös rikollisuuden rajoja. BBC Radio Ulsterin podcast antaa tästä esimerkkitapauksen, jossa nainen tulee kiusatuksi miesystävänsä exän toimesta. Kyseisessä tapauksessa häirintä on suurta ja koko elämään vaikuttavaa, jopa turvallisuutta uhkaavaa.
Riitamaa kerkittyy gradussaan nimenomaan niihin trollaamisen piirteisiin, jotka eivät ole niin vakavia. Hänen näkemyksensä mukaan trollaamiselle on oma sosiaalisesti hyväksyttävä paikkansa. Hän myös tuo esille monia trollauksen positiivisia ilmiöitä, kuten sen, että trollauksen kohteeksi joutuminen saattaa lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisössä, ja että kaikenkaikkiaan trollausta voidaan pitää myös keinona toteuttaa sanavapautta.
”Just for the lulz” ja muita motiiveja trollaukselle
Syitä trollaamiselle on yhtä monta kuin itse trolleja, tämä näkyy jo trollauksen muotojen lukuisuudessa. ’Vakavan’ trollauksen taustalla on väistämättä pahantahtoiset motiivit. Halu kostaa tai häiritä ihmistä, joka on joskus ärsyttänyt, saattaa mennä äärimmäisyyksiin. Isolta osin trollauksen syyn sanotaan johtavan juurensa siihen, että internet mahdollistaa nimettömänä toimimisen. Tutkimukseni pohjalta kyseenalaistan kuitenkin tämän näkemyksen. Anonymiteetti saattaa toki antaa joissain tapauksissa oman etunsa trolleille, mutta niin yksintertaisesta asiasta ei ole kyse, kuin ’kukaan ei tiedä kuka olen, joten voin tehdä, mitä haluan’.
’Just for the lulz’ on motiivina hieman hankala, sillä kyseisen lähtökohdan taakse on helppoa piiloutua. Tällaisia tilanteita nousee vastaan kun trolli esittää seksistisiä, rasistisia tai muilla tavoin sosiaalisesti hyvin epäsopivia kommentteja. Trollin on helppo suojautua sen taakse, että on kommentoinut vaan ’for the lulz’. Kuitenkin uhriksi joutunut kohde on todennäköisesti joutunut kärsimään mielipahaa, oli tarkoitusperä ollut kuinka neutraali tahansa. Pilailun kustannuksella voidaan koittaa sanoa asioita, joiden ei pitäisi olla hyväksyttäviä, edes trollauskulttuurissa, joka itsessään sotii sääntöjä ja normeja vastaan.
Trollauksen ympärille on muodostunut myös oma kulttuurinsa. On olemassa jopa tunnettuja trolleja, jotka saavat arvostusta tempuillaan ja toiminnallaan. Tällöin voidaan nähdä, että: ”inside a troll space there can be a common understanding that the inappropriate content and behaviour is acceptable (Riitamaa 20)”.
Joissain tapauksissa voidaan puhua myös ’antitrollauksesta’. Sellaisesta puhuisin tapauksissa, jossa trollaava henkilö pyrkii muuttamaan toisen henkilön näkemyksiä tai pyrkii saamaan ’uhrinsa’ puhumaan itsensä ’pussiin’. Tarkoitusperä tällöin voi olla esimerkiksi opastava. Motiivi saattaa olla tällöinkin tosin ärsymyksessä, mutta tässä tekstissä en pyri kuitenkaan psykoanalysoimaan ketään. Näkisin, että Norjalainen Sofia toimii kuvauksessaan antitrollin tavoin kun hän vastakommentoi islaminuskoisena islaminuskon vastaisia kommentteja vastaan: The Internet Warriors.
Sukupuolittunutta trollaamista – voiko trolli olla myös nainen?
Olen jo aiemmassa esimerkissäni antanut vastauksen omaan kysymykseeni, eli trollaaja voi todellakin olla nainen siinä missä mieskin. Kuitenkin yhä vallalla pitäytyy ajatus, että trollista puhuttaessa puhutaan yleensä miehistä. Trollauksen tavoista löytyy sellaisia, joita tavataan ensisijaisesti miesten toteuttamina ja naisiin kohdistuvina, esimerkiksi: ”[…]offensive language users, such as breathers, who propose obscenities to female users; verbal exhibitionists, who shout their sexual thoughts out in the open[…]” (Riitamaa 10). Naispuoliset internetinkäyttäjät saavat myös huomattavasti enemmän sellaisia kommentteja, joissa joko toivotaan, että heidät raiskattaisiin tai uhataan sillä, esim. Anita Sarkeesian -tapaus vuodelta 2012 (Time).
Erinomaista keskustelua sukupuolesta ja internetrollauksesta löytyy myös Stuff Mom Never Told You -podcastin jaksosta: Gender and Internet Trolling.
”Älä ruoki trollia!” – tapoja toimia trollausta vastaan
Yhtenevä näkemys eri läh
teitten välillä tuntuu olevan se, että ensisijainen toimintatapa trollaamisen estämiselle on jättää trolli huomiotta. Näkemyksen mukaan trollin tavoite on huomionhaku, joten jos hän jää ilman haluamaansa huomiota, niin trolli ei välttämättä jaksa vaivautua jatkamaan uhrinsa kiusaamista. Myös toimintatavoissa mainitsemani ’antitrollaus’ voi olla oma tapansa päästä eroon häiritsevistä yksilöistä internetin ’ihmeellisessä’ maailmassa.
Lain ulkopuolelle menevän käytöksen turvaksi uhrin kannattaa ottaa talteen kommentteja joita hänelle on lähetetty, mutta ei kannata lähteä kilpasanailuun trollin kanssa. Se sekä sotii ensimmäistä sääntöä vastaan (kuva), ja samalla johtaa helposti tilanteeseen, missä omia sanoja punnitaan toisen puheita vastaan.
Lopuksi
Mitä syvemmälle tutkin trollausta aiheena, sitä varmemmaksi tulin siitä, että trollauksesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä voisi kirjoittaa vaikka kirjasarjan, onhan siitä jo kirjoja ja graduja kirjoitettukin. Tietoisesti jätin omaan varjoonsa, muun muassa peleissä tapahtuvan trollauksen, erityisesti koska olen varma, että lukijoillani on aiheesta parempaa tietoutta kuin itselläni. Aiheesta mainitsen kuitenkin sen, että varsinkin MMORPG:ssa (Massiivinen monen pelaajan verkkoroolipeli), trollaaminen on hyvin merkittävä osa pelin sisäitä kulttuuria jossa jopa trollaamisen ’uhrina’ toimimisella saattaa saada ’uskottavuutta’ ja hyväksyntää.
Jätän myös käsittelemättä sen enempää internetin tämän hetken ’suurimmaksi trolliksi’ kutsuttua Donald Trumpia. Se miten trollaus määritellään ja mitä ilmiöitä siihen kuuluu on niin laaja ilmiö, ettei sitä voi näin vaatimattomassa blogitekstissä lähteä täysin purkamaan. Somelukutaidon osalta kyseessä on kuitenkin ilmiö, joka tulee väistämättä vastaan lukiessa kommentteja lähes missä tahansa, oli kyseessä sitten YouTuben kommentit, iltalehtien kommentipalstat tai vaikka erilaiset foorumit, pelejä ja Twitteriä unohtamatta.
Lähteitä:
Zeugma podcastin ohjelma Trollauksesta
Online trolling – Is it time to get tougher on the keyboard warriors? – BBC Radio Ulster podcast
Gender and Internet Trolling – Stuff Mom Never Told You
How Trolls Are Ruining the Internet – Time
Kuvat:
Somelukutaito 
Itse en usko ”do not feed the trolls” -ideologiaan pätkääkään. Oikeasti vaaralliset häiriköt erikseen, trollit trollaavat koska voivat, ja hiljaisuuden ylläpitäminen ei suinkaan lopeta sitä, vaan viestii ennemmin hyväksynnästä. Mikäli trollille ei sano mikä sen puheissa mättää, se jatkaa sitä maailmaan tappiin. Vastaanväittäminen siis mielestäni kannattaa, sillä sanoilla on valtaa.
TykkääTykkää
Miten sanavapaus käyttäytyy trollauksen kontekstissa? En tarkoita trollausta joka kohdistetaan yksittäiseen henkilöön vaan trollausta jonka pääasiallisena tarkoiteksuna on aiheuttaa “liekkimyrsky” aiheesta x.
Miten eroittaa trolli joka on luonut uskottavan oloisen nettihenkilöllisyyden henkilöistä jotka kannattavat ääri-ideologiaa?
TykkääTykkää
Tää oli näistä artikkeleista mun mielestä kiinnostavin! Tosi kiva, että oot käyttänyt lähteinä noin paljon erilaisia kirjoituksia ja sivustoja. Oon käynyt tämän kurssin kanssa samanaikaisesti tuota internet ja vuorovaikutteinen media -kurssia (ITIP3), ja siellä on käsitelty trollaamista laajasti ja mielenkiintoisin esimerkein. Esimerkiksi Jessikka Aron tapauksesta olisi tässäkin voinut ehkä mainita, mutta kiinnostuneet ehkä sen jo tunteekin.
TykkääTykkää
Trollaamisen motivaatioista voisi jatkaa tämän yhteyteen vielä lisää; esim. juuri trollaamisen kaupallisista motivaattoreista vaikkapa katsojaluvun nostamiseksi ja näkyvyyden saamiseksi mainoksille.
Myös trollauksen sukupuolittumisesta voisi olla montaa mieltä; trollauksen näkeminen lähtökohtaisesti ns. miehiltä naisille kohdistuvana on kenties nykyaikana hieman pintapuolinen näkemys, vaikka tuossa podcastissa niin mielletäänkin.
TykkääTykkää