Kirjoitustyyli internetissä

Internetissä huomaa melko pian että siellä käytetyt kirjoitustyylit eroavat radikaalisti muualla käytetystä kielestä. Tätä asiaa on pidetty sekä pahana, englannin kieltä tuhoavana ja toisaalta hyvänä, luonnollista kehitystä ja kekseliäisyyttä edustavana asiana. (http://www.bbc.com/news/technology-10971949)

Monet jotka ovat julistaneen internetin kirjoitustyylin olevan kunnon kielen tuomio, ovat käyttäneet syynä mm. tekstiviesteissä käytettyjä lyhennyksiä. Kuitenkin vain 10% ihmisistä käyttää lyhennyksiä kuten be4, 2nite ja muita joten kyseessä on melko turha huoli.

Itse kallistun monien muiden kanssa sille kannalle, että internetin omaperäinen kieli on vain esimerkki kielen kehittymisestä ajan myötä ja osoittaa monissa tapauksissa suurta luovuutta. (http://the-toast.net/2013/11/20/yes-you-can-even/)

Internetin kielen monipuolisuus näkyy monissa asioissa, esimerkiksi monikerroksisissa merkityksissä, sanailun luovuudessa sekä meemien käytössä ja sekoittamisessa.

8p3r30.jpg

 

 

Sivukohtaiset ilmapiirit

Sosiaaliseen mediaan kuuluu yllättävänkin laaja kirjo eri sivustoja joilla useilla on täysin eri käyttäjäkunnat, kirjoittamattomat (tai kirjoitetut) säännöt ja ns. ilmapiirit. Näiden ilmapiirien tunnistaminen auttaa paremmin ymmärtämään käyttämiään sivustoja ja toteamaan mitkä sivustot eivät kenties ole se itselle tarkoitettu paikka.

Esitän muutaman sivuston esimerkkinä eri ilmapiireistä ja siitä, miten ne voivat olla hyvinkin negatiivisia ja siksi tärkeitä tunnistaa paremman käyttäjäkokemuksen takia.

Facebook vrt. Tumblr vrt. Vauva.fi
kurkistus-koiraryhmaan-osa-21-bvt

Sosiaalisen median sivustot elävät koko ajan ja kuolevat käyttäjiensä myötä. Kuka esimerkiksi enää muistaa MySpacen? Facebook on valtava käyttäjäkunnaltaan vielä nyt, mutta viimeaikoina saanut noloa mainetta vanhemman sukupolven myötä, jotka ovat löytäneet tiensä sinne jakamaan lapsuuskuvia, noloja meemejä ja aloittamaan riitoja naistenhuone-sivustolla päätyen feissarimokiin. Facebook myös herättää jokaisen sisällä uinuvan tuomarin, sillä jokaista postausta kritisoidaan puutteellisilla tiedoilla. Parhaimmillaan tämä esiintyy ehkä eläinryhmissä. Jokainen kommentoijasta eri tavalla toimiva on vähintäänkin tyhmä ellei jopa rikollinen, tai kuten eläinryhmien esimerkissä, eläinrääkkääjä jos kehtaa antaa koiralleen markettiruokaa.

Tumblrissa esiintyy samanlaista tuomitsemiseen intoutumista, mutta hieman eri kontekstissa. Koska suuri osa käyttäjäkuntaa on nuoria jotka helposti alkavat matkia muita asiaa tarkemmin miettimättä, yksi huonosti ajoitettu ’calloutpost’ eli paljastuspostaus voi saada sen kohteen lopettamaan bloginsa kokonaan ennen kuin tajutaan että syyttely oli täysi perusteetonta. Myös aiheet ovat hieman erilaiset kuin Facebookin ryhmissä ja liittyvät usein fiktioon ja siihen, mikä on sallittua ja mikä ei. Tiesitkö esimerkiksi että väkivallasta kirjoittaminen tekee sinusta väkivallan tekijän? Tällaiset ja muut yhtä absurdit postaukset leviävät aina tasaisin väliajoin sivustolla, liittyen joskus yleiseen moralisoitiin esimerkiksi siitä, miten väkivallasta ei saa kirjoittaa ellei itse ole ollut väkivallan uhri ja valmis kertomaan yksityiskohtaisesti kokemuksestaan jotta se voidaan tuomita hyväksytyksi terapiakeinoksi. Myös tiettyihin henkilöihin kohdistuvat postaukset ovat yleisiä ja enimmän aikaa yhtä epäloogisia ja huomattavasti vahingollisempia kun potentiaalisesti sadat ihmiset alkavat vainoamaan yhtä bloggaajaa.

Vauva.fi on myös täysin oma ympäristönsä, jossa nolous kukkii, tyhmiä kysymyksiä syntyy kuin sieniä sateella ja elämänkokemuksia jaetaan puolihuumorilla. Hyvä esimerkki vauva.fi:n aiheista ovat nuo kommenteista löytyvät parodiamusiikkivideot kalvevauvalta.

Lopuksi, sivukohtaisten ilmapiirien tunnistaminen auttaa ymmärtämään paremmin valitsemiaan somen kanavia ja tunnistamaan tietyt käyttäytymismallit joista pysyä erossa. Mitä nopeammin tajuaa että tietyissä netin kolkissa halutaan vain suuttua asioista, sitä nopeammin tajuaa jättää ne omaan arvoonsa. Toisaalta myös esimerkiksi vauva.fi:n ilmapiirin tajuaminen auttaa ymmärtämään että tyhmiä kysymyksiä saa kysyä, mutta varautua saa siihen että useampikin yksilö naureskelee niille.

Faktojen tarkistus

Yksi olennainen osa somenlukutaitoa nykypäivän oletusherkässä nettiympäristössä on faktojen tarkistus. Eri somesivustoilla näkyy uutisia välillä mitä absurdeimmista asioista. Kun lukee uutisen, pöyristyy ja tekee mieli jakaa se ja päivitellä yhdessä läheisten (ja tuntemattomien) kanssa mihin maailma on menossa, kannattaa ensin tehdä muutama yksinkertainen tarkistus ettei erehdy levittämään misinformaatiota ja näytä tyhmältä niiden silmissä, jotka säästivät 5 minuuttia ajastaan faktojen tarkistukseen.

Faktojen tarkistuksen perusmuistilista

  • Lähteet; mistä sivustolta uutinen leviää? Onko sivusto jonkun oma blogi, propagandalehti vai luotettava uutissivusto? Uutisen luotettavuuteen vaikuttaa paljon mistä se on lähtöisin ja mitkä tahot sitä ahkerimmin jakavat.
  • Etsi itse; koita löytää muita aiheesta uutisoivia lähteitä. Jos löydät vain yhden lähteen tai pelkkiä kopioita samasta uutisesta, kannattaa pohtia onko uutinen tällöin uskottava.
  • Motiivit; miten uutinen on kirjoitettu? Onko uutinen kirjoitettu neutraalisti vai perustuuko se oletuksille ja ennakkoluuloille? Tähän liittyy olennaisesti medianlukutaito eli taito löytää mitä rivien välissä sanotaan ja mikä on viestin lopullinen tarkoitus.

Näitä neuvoja noudattamalla voidaan ehkä pitää some vähän rauhallisempana ja välttää taas yksi ’someraivon repeäminen’.

Loppuun vielä erinomainen ja ajankohtainen esimerkki faktojen tarkistuksen tärkeydestä;

nimetön

(https://www.hs.fi/nyt/art-2000005430330.html)